Tarinatädin värityskuvat tarjoaa
mielikuvitusta kutkuttavia värityskuvia!

Kevätseuranta2021-Tarinatädin värityskuvat

Keväiset värityskuvat jälleen saatavilla!

Väritä havainto kerrallaan kevättä värityskuvaan ja kerro kuvasta samalla tarinoita.

Kevätseuranta2017-Tarinatädin värityskuvat
Kevätseuranta2018-Tarinatädin värityskuvat

Tarinatädin vuodenaika-
värityskuvat

Syksy2020-Tarinatädin värityskuvat

Tarinatäti piirtää lasten toiveista totta värityskuvien muodossa.

Tilaa Tarinatäti paikan päälle luonnostelemaan lasten ideoista värityskuvaa,
joka luo uudenlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta, inspiroi tarinankerrontaa ja tuo jokaisen lapsen nähdyksi ja kuulluksi ryhmässä.

Osallistavat värityskuvat sopivat niin koululuokille, vapaa-ajan harrastustoimintaan kuin yleisötapahtumiinkin.

Perhonen pulassa

Kevätseuranta2021-Tarinatädin värityskuvat

Kevään ensimmäinen sitruunaperhonen oli juuri havahtunut talvipiilostaan, kun se huomasi vierelleen siististi laskostetun kartan.

Kartan päällä oli pieni lappunen, jossa luki:

”Tule kanssamme perhosten kevätkarkeloihin,
tien löydät kartasta.

Terveisin, Neiti Nokkosperhonen”

Unenpöpperöinen perhonen hieraisi silmiään ja luki viestin vielä kerran. Se ei siis tainnut olla ensimmäinen perhonen näillä main, joka lentelisi koristamaan maisemaa.

Mutta mitä nyt? Sitruunaperhonen ei ollut vielä ehtinyt perehtyä kartanlukemisen saloihin, joten kartasta ei olisi sille juurikaan hyötyä. Onneksi se oli kuitenkin nokkela ja keksi heti, että sen täytyy pyytää apua. Ehkä se löytäisi jonkun, joka osaisi lukea karttaa.

Perhonen nappasi kartan kainaloonsa ja pyrähti pihalle. Ensimmäisenä se näki veikeänä keikailevan västäräkin,  ja näytti sille karttaa vaikuttaen kertakaikkisen neuvottomalta.

Västäräkki kikatti hassun lurituksen ja totesi, ettei se tiedä kartoista mitään, sillähän on sisäinen kompassi! Sen avulla lintu suuntaa tiensä pimeässä, myrskyssä ja sumussa kohti kotia oli koti sitten etelässä tai pohjoisessa (riippuen vuodenajasta).

”Mutta entä jos kysyisit karhuilta?” västäräkki lisäsi avuliaana.

Kun sitruunaperhonen rapisteli karttansa kanssa karhujen luokse, oli vastaanotto lähes yhtä hämmentynyt. Eihän karhu edes nähnyt lukea mitään noin pikkuruista. Siispä se neuvoi perhosta etsimään itsensä kokoista neuvojaa… ”Tuolta päin”, karhu osoitti. Siellä päin nimittäin sen turkkia oli kutitellut hirveästi ja se epäili sieltä löytyvän pientä väkeä, joka voisi auttaa.

Keneltä perhonen kysyy seuraavaksi apua?
Miten monelta sen pitää vielä kysyä?
Kuka johdattaa sen lopulta perhosten karkeloihin?
Mitä perhosten juhlissa tapahtuu?

Kerro oma tarinasi perhosen ja omien keväthavaintojesi inspiroimana!

”Olipa kerran täti, Tarinatäti, joka tarinoi ummet ja lammet, kertoili sitä sun tätä.

Lapset nappasivat kiinni kelkasta ja hyppäsivät kyytiin silmät suurina kuuntelivat, seikkailivat mukana, kunnes Täti antoi värityskynän heille ja tuli heistä tarinan sankareita.

Tarina polveili siitä sinne sun tänne, kiemurteli läpi sokkeloiden ja kaartoi kautta kukkuloiden. Jatkuen jatkumistaan, sillä hyvä tarina voi päättyä kerran, kahdesti, loputtomiin.

Parasta siinä on matka.”

Kuvittaja ja elämäntaidonvalmentaja Elina Puohiniemi eli Tarinatäti aloitti lasten ideoiden pohjalta värityskuvien piirtämisen metsäkerho-ohjaajana toimiessaan. Lapset saivat omat luontonimihahmonsa mukaan kuviin, joihin tallennettiin päivän aikana metsässä tapahtuneet touhuilut, näin lapset yhtäkkiä pääsivätkin kertomaan kuvallisen päiväkirjamerkinnän avulla kotona päivästään sen sijaan, että vanhemmat olisivat lukeneet niistä kerhotädin turinoita.

Siitä olikin helppo oivaltaa seuraava askel ja alkaa piirtää lapsiryhmille luokissa vieraillen värityskuvia, joihin jokainen ryhmän jäsen sai kertoa oman ideansa ja näin kuvaan piirtyi ryhmän yhteinen tarina. Ja yhtäkkiä jokainen lapsi pääsikin osaksi porukkaa huolimatta siitä oliko hän hiljainen tai osasiko jutella luokkakavereiden kanssa samalla kielellä.

Tarinatädin värityskuvatapaamiset vahvistavat ryhmähenkeä ja
antavat kaikille ryhmässä mahdollisuuden tulla nähdyksi ja kuulluksi
luovalla ja mielikuvitusta hykerryttävällä tavalla.

Tällaista innokkuutta harvoin näkee luokassa. Kuvaa kyseltiin monesti ja ensimmäisenä aamulla, että joko se on. Värittämään ryhdyttiin innolla ja luokassa oli pientä keskustelua kuvasta koko ajan. Väritimme yhden tunnin ja jatkamme sopivana hetkenä. Jatkotyöstöä ei ole vielä tehty, mutta varmasti keksimme tarinoita ja kerromme niitä, ehkä kirjoitammekin.

Ekaluokkalaisten ope, Helsinki

Kun annoin värityskuvat oppilaille, kaikki tutkivat kuvaa innostuneina ja alkoivat värittämään. Muiden hahmoista oltiin taas kiinnostuneita ja tarinoita alkoi heti syntyä oppilaiden jutellessa…mitkä hahmot leikkivät mitäkin yhdessä. Kivaa oli myös huomata, että oppilailta tuli todella positiivisia asioita muiden hahmoista…”sun on tosi hieno, ”sun on ihana” jne.

Tokaluokkalaisten ope, Helsinki

Vierailu oli odotettu tapahtuma ja poikkesi arkipäivästä. Positiivista oli se, että jokainen lapsi huomioitiin erikseen omana yksilönä. Jokainen tuli kuulluksi ja lapsi sai käyttää mielikuvitustansa koskien eläinhahmonsa ulkonäköä sekä sen puuhailua metsässä. Tunnelma oli positiivinen ja kiireetön.

Esikoululaisten ope, Helsinki

Ajankohtaista

Avaruusseikkailu pihapiirissä

Avaruusseikkailu pihapiirissä

Siili ja viisitoista muuta eläintä kohtaavat tähtikuntamme planeetat värityskuvassa, jonka juuri lähetin eräälle lapsiryhmälle Tarinatädin värityskuvatapaamisen tuotoksena…

lue lisää
Iloista pääsiäistä!

Iloista pääsiäistä!

Pääsiäispupun Pääsiäiskukon ja Pääsiäisnoidan kissan yhteinen seikkailu on alkamassa… Inspiroidu tarinoimaan ilmaisen pääsiäisvärityskuvan tunnelmissa…

lue lisää