Pajunkissat venyttelivät ja haukottelivat makeasti pörrötettyään jo pitkään koristamassa pientareita, kun talsin niiden ohi tarkastellen tuttuja kuusikoita innostuneena: ”Joko?”
Tuo kysymys on aina huulillani luonnossa keväisin tallustellessani, joko sinivuokkoja jo näkyy? Joko peipponen jo laulaisi?
Tänään sinivuokot kikattelivat ujoina kuusen alla, koska nepä pääsivätkin yllättämään minut! Eihän niitä vielä pitänyt näkyä, mutta niin vaan ikivihreiden lehtien seasta kohosi kauniita sinisiä tähtiä pitkin poikin metsikköä.
Pääsin siis värittämään ”Sukellus suvantoon!” -kevätseurantavärityskuvaan sinivuokot tänään pajunkissojen kavereiksi.

Voit ladata värityskuvan itsellesi Tarinatädin Holvi-kaupasta ja värittää omat keväthavaintosi siihen nähdessäsi niitä luonnossa.
Väritysvinkki
Väritä maa kukkien ympärillä haalealla värillä painamatta kynällä, silloin voit värittää sävyn päälle voimakkaammin vihreillä, kun metsänpohja jälleen alkaa vihertää.
Sitten kun on kesä.
Tarinavinkki
Kerro keväthavainnostasi tarina värittäen sanoilla tunnelmaa. Miltä sinusta tuntui, kun lähdit etsimään keväänmerkkejä? Jos keväänmerkki osaisi puhua, mitä se sinulle sanoisi?
0 kommenttia